AIKA ON KOITTANUT

Perjantai 3.5.2013 oli merkittävä päivä ainakin siinä mielessä, että ylioppilastutkintolautakunta päätti, missä järjestyksessä tullaan siirtymään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Alkuun lähdetään syksyllä 2016 lautakunnan kertoman mukaan niillä aineilla, joissa kirjoittajamäärät ovat pieniä eli saksan kieli, maantiede ja filosofia. Kirjoitusaineiden joukkoa tullaan laajentamaan pikku hiljaa niin, että lopulta keväällä 2019 sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat totta myös matematiikan kokeessa. Aineiden siirtymäjärjestykseen ovat vaikuttaneet kokelasmäärät, koulujen ajantarve järjestää tilat ja laitteistot asian vaatimalle tolalle, äidinkielen kokeen uudistamisprosessi, luonnontieteissä käytettävien erikoismerkkien ja graafisen esittämisen vaatimukset sekä myös sukupuolijakaumien tasaisuus kokeessa. On ainakin esitetty vuosien saatossa tiettyjä stereotypioita liittyen sukupuolien väliseen eroon käyttää tietotekniikkaa, ja siten on haluttu aloittaa aineilla, joissa sukupuolijakaumat olisivat mahdollisimman tasaiset.

Vuoden 2013 aikana ylioppilastutkintolautakunta on luvannut ilmoittaa, millaisia vaatimuksia asetetaan verkkoyhteyksille, sähkönsaannille, päätelaitteille ja kirjoitustiloille. Seuraavana vuonna on tarkoitus toteuttaa tilojen suunnittelu ja ilmeisesti rakentaminenkin ainakin osittain, kun vuonna 2015 pitää päästä testaamaan järjestelmiä ja koekäytänteitä. Niinpä syksyllä 2016 Suomessa ensimmäiset opiskelijat saavat mahdollisuuden kirjoittaa ylioppilaskirjoituksensa sähköisesti. Tarkoitus on siis, että opiskelijat tekevät ylioppilaskirjoituskokeensa tietokoneella, samoin opettajat tarkistavat suoritukset tietokoneella.

Mitä hyötyä uudistuksesta sitten on? Lukiota on syyllistetty erilliseksi saarekkeeksi jäämisestä tämän päivän tietoyhteiskunnassa, kun muistiinpanoja ja suorituksia edelleen tehdään paperin ja kynän avulla, vaikka ympäröivä maailma entistä enemmän nojaa tietotekniikan sovelluksiin. Ainakin osasyyksi on mainittu halu ohjata sähköisten ylioppilaskirjoitusten avulla myös lukio-opiskelua enemmän tietotekniikkaa hyödyntäväksi. Kirjoitusten sähköistämisellä pyritään siihen, että opettajien ja sensorien arviointityö nopeutuisi. Tietotekniikka mahdollistaa myös ihan erilailla kokeissa laajempien materiaalien käytön verrattuna siihen, että mitä jokaiselle kokelaalle voidaan paperille käytännön syistä painaa. Edelleen mielestäni suoritukset voitaisiin saada anonyymeiksi, kun kenenkään kokelaan tai minkään oppilaitoksenkaan nimeä ei tarvitsisi välttämättä kirjoittaa näkyville, vaan se voisi olla merkkijonon takana piilossa. Voisihan sitä myös ajatella, että kielten kuuntelukokeenkin opiskelija tekee samassa tilassa laittamalla vain kuulokkeet korville ja vastaamalla koneen näytöllä oleviin avoimiin kysymyksiin ja monivalintakysymyksiin. Toisaalta pitäisikö saada samalla mahdollisuus kertoa vastaus omalla äänellä vai pitääkö edelleen pitäytyä vain kirjoittamisessa. Tietokoneen avulla koevastausten kirjoittaminen ja niiden muokkaaminen helpottuu huomattavasti verrattuna perinteiseen paperiin ja kynään. Matemaattisten aineiden opettajana näkisin, että tietokoneet tuovat ihan eri tavalla mahdollisuuksia soveltavien tehtävien ratkaisuun, kun kaikkea ei tarvitsisi enää laskea kynällä paperille, vaan rutiinityyppisistä suorituksista selviäisi jonkin laskinsovelluksen avulla. Tässä on nyt vain joitakin esimerkkejä siitä, mitä hyötyä on esitetty tai voisi ajatella sähköistämisestä olevan.

Jos on jotain lisäarvoa tarjolla, niin on haasteitakin. Ylioppilaskoe halutaan edelleen pitää samanaikaisesti toteutettavana yksilökokeena, luotettavana, tietoja mittaavana, koesalaisuuden säilyttävänä ja riippumattomana. Ennen koettakin koulutuksen järjestäjillä on haasteita saada tilat ja laitteet uudistuksen vaatimalle tasolle. Kaiken teknisten järjestelyjen ohella pitää opiskelijoiden tottua tekemään kokeita tietokoneiden avulla, kannettavalla tietokoneella tai tablet-laitteella. Olennaista onkin hyvin pian saada kouluille tietoa siitä, millaisia tietokoneita tulevassa yo-kokeessa voidaan käyttää, jotta me opettajat pääsemme ohjaamaan opiskelijoita laitteiden hankintaan ja harjoituttamaan kokeiden tekemistä kyseisillä laitteilla. Vaan kuten jo talvella eräässä koulutuksessa ylioppilastutkintolautakunnan edustaja totesi, ”heti huomenna on hyvä päivä aloittaa tietotekniikan käyttöönotto oppitunneilla”. Laitteiston vaatimusten lisäksi pitää tietysti hyvissä ajoin päästä harjoituttamaan opiskelijoita sen tyyppisillä kokeilla, mitä on tarkoitus sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa teettää.

Tässä muutosvaiheessa niin opiskelijat kuin opettajatkin joutuvat sietämään epävarmuuden tunnetta. Samalla täytyy vain luottaa siihen, että ylioppilaslautakunnan suunnalta tulee tietoa asioista riittävän ajoissa. Tällaisen epätietoisuuden ja vaillinaisen tiedon varassa oleminen on varmasti eri yksilöitä eri tavalla kuormittavaa. Oman osansa epävarmuuteen tuo sekin, että eri opettajilla ja opiskelijoilla on erilaiset taidot tietoteknisten laitteiden käyttöön. Näkisin kuitenkin, että taitojen erilaisuus korostuu enemmänkin opettajien kuin opiskelijoiden kohdalla. Opettajillekin on siten järkevää järjestää koulutusta tulevaa sähköistä ylioppilaskirjoitusta varten. Keskusteluissa vilahtaa myös huolta siitä, että joutuuko omaa opetustaan muokkaamaan jossain määrin. Samalla sähköisten menetelmien käyttöön liittyy epätietoisuutta, pystytäänkö siten parempiin oppimistuloksiin. Huoli liittyy käsittääkseni siihen, että meneekö aika tekniikan kanssa painimiseen ja jääkö varsinainen asia vähemmälle huomiolle. Huolet sinänsä ovat aiheellisia, kun lähtökohtanahan pitää olla kuitenkin asioiden kehittyminen parempaan suuntaan.

Itselläni on tapana ajatella, että pitää epätietoisuudenkin hetkellä luottaa tulevaan. Asioilla on kuitenkin aina tapana järjestyä.

Jarkko Himanka

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s