OPE TETISSÄ BUSINESSOULUSSA

Mielenkiintoni BusinessOulua kohtaan lähti paikallislehtien uutisoinnista, jossa kerrottiin Pohjois-Ruotsin ja -Norjan tulevien vuosien miljardi-investoinneista. Investointien kerrottiin olevan Euroopan suurimpia ja oululaisten yritysten tippumassa pois urakkakilpailuista ruotsin kielen perustaitojen puutteellisuuden vuoksi. Halusin tarkempaa tietoa Oulunseudun yritysmaailman tilanteesta ja henkilöstötarpeista, jotta voisin kertoa lukio-opiskelijoilleni tämän hetken työllistymistilanteesta ja osaamiskysynnästä. Tavoitteeni olisi motivoida heitä ruotsin kielen opinnoissa, jotka tämän päivän opiskelijat yliopistoa myöten kokevat pakkopullaksi.

Torstai 4.4.

BusinessOulun yrityspalvelujen palvelupäällikkö Jarmo Lauronen toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi toimitiloihin Oulun Teknologiakylässä. Hän esitteli minulle nykyaikaiset toimitilat, haastavan ja laajan toimialan ja tarjolla olevat monipuoliset palvelut. Tapasin hymyilevää ja innostunutta henkilökuntaa ja sain alkavalle päivälle suunnitellun ohjelmarungon. Jarmolta sain kuulla, että Oulun seudulla toimii noin 6500 aktiivista yritystä. Yrityspalvelujen asiakaskuntaan näistä yrityksistä kuuluu 942. BusinessOulun oman henkilöstön määrä on 77 ja budjetin suuruus on 14,4 miljoonaa euroa, joista henkilöstökulut kattavat noin 4,5 miljoonaa. Hämmästyksekseni sain kuulla, että Oulun seudulla on vain 180 vientiyritystä. ’Onko kyse siitä, että oululaisilta yrittäjiltä puuttuu rohkeus lähestyä vieraita kulttuureita ja puhua vieraita kieliä?’ Ajatus on hälyttävä!

Jo aamun aikana sain mahdollisuuden jutella useiden businessoululaisten kanssa heidän työnkuvastaan ja kehittämisajatuksistaan yritysmaailman parissa. Ensimmäiset tutut kasvot tapasin yrityspalvelujen puolella, jossa projektikoordinaattori Sanna Savolainen hoiteli Ruotsiin ja Norjaan suuntautuvia yrityshankkeita. Sanna ja Jarmo kertoivat, että ruotsin kielelle on nyt tarvetta, vaikka nuorempana koulun penkillä se ei suuremmin heitäkään kiinnostanut. Englannilla kyllä pärjää ruotsalaistenkin kanssa, mutta joka puhuu heidän äidinkieltään, erottuu joukosta ja lopulta nappaa allekirjoitukset urakkasopimuksiinsa. Mikäli osaamista tarjousten tekemiseen ruotsiksi ei löydy, ollaan jo auttamattomasti hukassa. Ne miljoonat on menetetty.

Matkani jatkui henkilöstön kahvilaan, jossa tapasin koulutuspäällikkö Soile Jokisen. Soile esitteli minulle yrityksille suunnattua koulutustarjontaa ja sisältöjä. BusinessOulun järjestämää koulutusta on runsaasti tarjolla muun muassa yritysten myyntiin ja markkinointiin, talouden ja rahoituksen hoitamiseen, juridiikkaan sekä johtamiseen ja esimiestyöhön liittyen. Kielten opettajana ja kansainvälisyysihmisenä mielenkiintoni kohdistui esiintymis- ja kansainvälistymiskoulutuksiin, jotka tänä keväänä keskittyivät ’pitching-valmennukseen’ sekä ruotsalaisen, venäläisen, kiinalaisen että amerikkalaisen liiketoimintakulttuurin ymmärtämiseen. Koulutukset kuulostivat mielenkiintoisilta. Pyysinkin saada lupaa osallistua Ruotsin markkinoita käsittelevään koulutukseen vielä seuraavalla viikolla jo sovittujen Ope-TET-päivieni lisäksi.

Tästä koulutuksesta sain tarkempaa lisätietoa Hannu Harjulta, joka luennoi suomalaisyritysten rantautumisesta Ruotsiin sekä ruotsalaisen ja suomalaisen business-kulttuurin eroista. Bothnian Arc, Pohjolan rajayhteistyöorganisaation toimitusjohtaja Heikki Aalto puolestaan esitelmöi sekä tämänhetkisestä Perämerenkaaren alueen että koko Pohjois-Skandinavian tilanteesta. Pohjois-Ruotsissa ja –Norjassa väestön ikärakenne ja työllisyystilanne on tuiki erilainen kuin meillä Pohjois-Suomessa. Meillä on suuret määrät työttömiä, kun taas siellä työntekijöistä käydään kovaa kilpailua. Meillä on paljon nuorta ja koulutettua väestöä. Heidän ikärakenteensa on huomattavasti vanhempi. Kun välimatka Oulun ja Luulajan välillä on vain 270 km, on huomionarvoista, että sinne on lyhyempi matka kuin esimerkiksi Jyväskylään. Tämä Ruotsissa ja Norjassa vallitseva kysyntä ja Suomessa vallitseva tarjonta olisi sovitettava yhteen. Nuoria tulisi kannustaa Ruotsiin ja Norjaan töihin kaikin mahdollisin keinoin.

BusinessOulun ulkomaille suuntautuvan toiminnan kohteita ovat tällä hetkellä Ruotsi, Norja, Kazakstan, Turkki, USA, Venäjä, Kiina ja Japani. Asiantuntija Urpo Tuomelan kertoi elinkeinokatsaukseen liittyvästä tilastointi- ja ennakointityöstään sekä asiakaskartoitusmatkastaan Kazakstaniin, jonne oululaisyritykset ovat saaneet sopimuksia mm. koulurakentamiseen ja sisustamiseen liittyen.

Hankekoordinaattori Sari Päivärinta esitteli minulle ensi elokuussa Oulun Kuusisaaressa järjestettävää Midnight Pitching –tapahtumaa. Sari kertoi myös hauskoista oululaiseen ilmakitarahuumoriin sopivista oheistoiminnoista, joita loppukesän tilaisuuteen mahdollisesti sisältyy. Kaikki tämä kuulosti juuri oikeanlaiselta hulluudelta, joka varmasti herättää positiivista huomiota maailmalla sekä vetää puoleensa ennakkoluulottomia ja innovatiivisia ihmisiä, jotka osaltaan puskevat Oulun yrityselämää uuteen nousuun.

Oulun Yritystakomo Oy:n Takomomestari Kari Kivistö ja markkinoinnista, kehittämisestä ja rekrytoinnista vastaava Satu Kurtti esittelivät Oulun teknologiakylässä tehokkaasti toimivan yritystakomon toimintaa. Takomo ja sen alaisuudessa toimiva Duunaamo auttavat oululaisia sekä oman yritystoiminnan aloittamisessa, kehittämisessä ja kasvattamisessa että työllistymisessä johonkin toiseen firmaan. Toiminnan ansiosta Ouluun on jo syntynyt 67 uutta yritystä ja toiseen yritykseen tiensä löytyneitä tekijöitä on jo reilut kaksisataa. Takomo pursusi positiivista energiaa ja innovatiivista osaamista. Se onnekas, joka sinne tiensä löytää saa yritys- tai työllistymissuunnitelmiinsa extrapiristeen. Takomon toimintaympäristö innokkaine vetäjineen ei varmuudella jätä ketään kylmäksi.

Yrityskehitys- ja Start-up-asiantuntija Hannu Hiltusen tapasin Oulu Business Kitchenin ja Yrityskiihdyttämön toimitiloissa kaupungin keskustassa. Business Kitchen on osa Oulu Growth Venturin –hanketta ja sen päätoimijat ovat Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Kitchenin kahvilassa kävikin mukavanlainen pöhinä. Yrittäjät ideoivat ja kyseenalaistivat mahdollista yritystoimintaansa omien aihioidensa pohjalta. Yrityskiihdyttämön puolella kävi toisenlainen kuhina. Oman start-up –yrityksensä kasvuun keskittyneet yrittäjät neuvottelivat omissa tiloissaan kiihkeästi sen hetkisistä suunnitelmista ja toimintamalleista.

Torstaipäiväni päätteeksi keskustelin vielä kansainvälisen Global Oulu –hankkeen koordinaattori Nancy Aholan kanssa oululaisten yritysten vienninedistämismatkoista maailmalle. Tästä tapaamisesta olin erityisen kiinnostunut, sillä 14-vuotisen opettajanurani aikana olen pyrkinyt edistämään opiskelijoiden tietoutta vieraista kulttuureista, vienyt opiskelijaryhmiä Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Afrikkaan. Olen myös vastaanottanut lukuisia ulkomaalaisryhmiä vierailulle Oulun seudulle. Kaikista BusinessOulussa tapaamistani henkilöistä Nancyn työnkuva oli lähimpänä omaani.

Global Oulu -hanke edistää ja tukee kasvuun ja vientiin tähtäävien oululaisyritysten ulkomaan markkinointia etsimällä heille sopivia messukohteita eri puolilta maailmaa ja järjestämällä heille matkaan liittyvät matka-, mainonta- ym. järjestelyt. Viime vuoden aikana näitä messumatkoja järjestettiin 15, mutta osaamista markkinointiin ja vientiä edistettiin myös toisinpäin, sillä saman vuoden aikana Ouluun toivotettiin tervetulleeksi useita kansainvälistä delegaatioita eri puolilta maailmaa. Tuntui hassulta huomata, että Nancy ponnisteli pitkälti samojen haasteiden parissa kuin minäkin. Monille näistä matkoista on vaikea rekrytoida yrittäjiä ja lisäksi suomalaisten liikemiesten neuvottelutaidot ovat vielä monilta osin riittämättömiä. Lisäksi esiintymistaidoissa olisi parannettavaa, mutta näille kursseille osallistumista arkaillaan.

Perjantai 5.4.

Helsingin keskustassa Vanhan Ylioppilastalon fasadi hehkutti jo näkyvästi Oulua. ”Elämä pelaa Oulussa” -liput ja -banderollit liehuivat ja oululaisten Start-up –yritysten nuoret ja innostuneet edustajat kokoontuivat ”Rise and Shine” Investor –aamupalalle. Kahvin jälkeen BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula ja riskirahoitus- ja yritysjärjestelyasiantuntija Ville Heikkinen avasivat tilaisuuden.

Seuraavana oli vuorossa kymmenen oululaisen Start-up-yrityksen esittelyt. Mukana olleista Start-upeista Presefy Oy, Meontrust Oy, Earthgate Oy ja Mustapekka Oy keskittyivät internetissä toimiviin maksullisiin pilvi- ja toimituspalveluihin. Fam Sport Oy, LitUp Oy ja Detemex Oy tarjosivat urheiluharrastuksiin ja painonhallintaan liittyviä laitteita. Trividi Oy esitteli diabetesdiagnoosin nopeuttavia kamerasimälaseja. VRT Finland Oy tarjosi vedenalaisten rakenteiden kaikuluotaimeen perustuvaa kuvaamisteknologiaa ja MyPose Oy digitaalista vaatteiden myyntiin suunnatttua sovitusnäyttöä.

Puheiden lomassa eräs kokenut ’business-enkeli’ kävi kertomassa näkemyksiään ja kokemuksiaan yhteistyöstä oululaisten kanssa. Seppo Mäkisen lausahdus siitä, että kun muualla Suomessa yritystoimintaa pitää jatkuvasti yrittää kiihdyttää, niin Oulussa taas vastaavaa toimintaa pitää pikemminkin yrittää jo vähän jarruttaa herätti paikalla olleessa yleisössä suurta hilpeyttä. Vieressäni istunut Turun seudulta tullut vanhempi herrasmies nyökytteli ja kommentoi, että tottahan se on, sillä pitkän sijoittajauransa aikana Oulu on aina selvästi erottunut Suomen muista kaupungeista positiivisuudellaan ja oikeanlaisella tekemisen meiningillä.

Pitching-puheiden jälkeen sijoittajilla oli mahdollisuus käydä keskusteluja yritysten kanssa. Ennen iltapäivällä alkavaa ”Yrittäminen pelaa Oulussa” –pressitilaisuutta sain mahdollisuuden keskustella BusinessOulun johtajan Juha Ala-Mursulan, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Pauliina Pikkujämsän ja Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennasen kanssa. Olin otettu siitä, miten ystävällisesti minut otettiin vastaan kiireen keskellä.

Ruotsin kielen osaamattomuus ja opiskeluhaluttomuus nousi keskustelujen aiheeksi. Ehdotin lukioille, yliopistolle ja ammattikorkeaan suunnattua yhteiskampanjointia, jolla ruotsin kielen arvostusta voitaisiin nostaa ja sitä mukaa ruotsin markkinoille tähtääviä yrityksiä voitaisiin auttaa. Tätä Juha Ala-Mursula oli jo ehtinyt visioida aikomuksessaan suunnitella ja järjestää tulevaksi kesäksi pohjoisruotsalainen kesätyöpaikka oululaisille opiskelijoille. Kaupunginjohtaja oli kiinnostunut Svenska Privatskolanin kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja toivoi, että ruotsintaitoisia nuoria houkuteltaisiin enemmän yhteistyöhön oululaisten yritysten kanssa. Myös Pauliina Pikkujämsä suhtautui positiivisesti ruotsikampanjointiin ja piti asiaa tärkeänä.

Pressitilaisuuteen oli kutsuttu kaikki Suomen yritystoimintaan ja talouteen keskittyvät lehdet. Tilaisuudessa Matti Pennanen esitteli Oulun nykytilanteen elinvoimaisuutta sekä pohjoiseen luvassa olevia investointeja. Juha Ala-Mursula kertoi Oulun yrityselämän kehittymisestä sekä maailmankin mittakaavasssa parhaimmasta ICT-ekosysteemistä. Butterfly Ventures Oy:n toimitusjohtaja Matti Kanninen esitteli muutamia Northern Startup –rahaston ensimmäisiä sijoituskohteita ja kertoi oululaisten yritysten sijoittajia kiinnostavista puolista.

Oulun ICT-alan ekosysteemiin liittyen tuotekehitysjohtaja Juhani Helakari esitteli tilaisuudessa myös Nokia Siemens Networksin toimintaa Oulussa ja kehui, että Oulussa asuu sekä erittäin aktiivinen että koko Euroopan koulutetuin väestö. Kuluvan vuoden aikana NSN lupasi palkata vielä 200 henkilöä lisää. Nokian ex-varatoimitusjohtaja ja Suomen ICT 2015 –työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä kehoitti muita kaupunkeja ja yrityksiä ottamaan esimerkkiä ICT:hen Oulusta. Hänen mukaansa Oulussa tehdään hyvää työtä, kun siellä yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa huolehditaan Nokialta irtisanotuista ja kootaan eri aloja ennakkoluulottomasti yhteen osaamista korostaen.

”Yrittäminen pelaa Oulussa” –Iltajuhlan avasi TV:stä tuttu A-Talkin toimittaja Susanne Päivärinta. Oulun vetovoimaisuuden puolesta puhuneiden Matti Pennasen, Juha Ala-Mursulan, Matti Matinheikin ja Eero Kaikkosen lisäksi tilaisuudessa esiintyivät mm. Fennovoiman Juha Nurmi, Vision+:n Tero Ojanperä, Ericssonin Aulis Koivisto, NSN:n Juhani Helakari, LewelGroupin Kari Auranaho, Technopoliksen Risto Heinämaa, Boogie Softwaren Jari Silaste ja Club Teatrian Sirpa Eskola. Iltajuhlan musiikista vastasi TV:stäkin tuttu Voice of Finlandin ennakkosuosikki Inga Söder. Tilaisuuteen oli lähetetty 1000 painettua kutsua pk-seudulle ja sähköisiä kutsuja oli lähetetty mm. Alumneille ja Rössypottuseuralle.

Loppuillan aikana minulle avautui vielä mahdollisuus keskustella mm. ICT-asiakkuuspäällikkö Janne Mustosen, riskirahoitus- ja yritysjärjestelyasiantuntija Ville Heikkisen ja muutamien Helsinkiin muuttaneiden ex-oululaisten kanssa. Janne painotti, etteivät businessoululaisten työpäivät normaalisti suinkaan ole näin juhlavaa hypetystä, vaan niihin kuuluu myös paljon yksinäistä, raskasta puurtamista. Villeä voisin melkeinpä kutsua ’oululaisen ICT:n vadelmavenepakolaiseksi’. Niin aitoa ja syvältä sydämestä kumpuavaa oli hänen rakkautensa ruotsin kieltä ja ruotsalaisuutta kohtaan! Ex-oululaiset nuoret miehet seurustelivat kanssamme koko loppuillan ja myönsivät vuolaasti ikävöivänsä takaisin kotipaikkakunnalle. Heidän mielestään kaikki oli Oulussa paljon paremmin; ympäristö väljempi, välimatkat lyhyempiä ja ihmiset aitoja ja rehellisiä ihimisiä!

Päällimmäisinä ajatuksiini Helsingin matkasta ja koko Ope-TET:istäni jäi, että Oulun kaupunki huolehtii hyvin yrittäjistään ja yrittäjiksi aikovista. Missään muualla asiaa ei ole hoidettu näin järjestelmällisesti ja laajasti. Mukaellen Charles Darwinin sanoja: ’ne, jotka muutoksessa parhaiten pärjäävät eivät suinkaan ole viisaimpia ja voimakkaimpia, vaan ne, jotka ovat nopeimpia ja sopeutuvaisempia’. Tuskin maltan odottaa, että pääsen kertomaan Oulun tarjoamista tuki- ja kehittämistoimista Start-up –yritystä aloittelevalle ystävälleni Tampereella ja ICT-koulutuksen saaneelle nuorelle tuttavalleni, joka on vielä vailla alansa töitä, mutta jolta hyviä ideoita ei puutu! Ennen kaikkea aion viedä tätä ilosanomaa kollegoilleni ja opiskelijoilleni Laanilan lukiossa.

Yhteiskampanjointiin ruotsin kielen puolesta minulla on jo muutama hyvä idea, joita aion esittää BusinessOulun väelle. Oululaiset yritykset tarvitsevat ruotsia puhuvia työntekijöitä tulevia Pohjoisen suururakoita varten, Oulun historia on täynnä ruotsalaisuutta, kieli kuuluu vielä vahvana Oulun murteessa ja kaupungissa on muitakin ruotsalaisuuden piirteitä. Tuomalla näitä asioita positiivisesti esille sekä oppilaitoksissa että yritysmaailmassa voimme lopulta kaikki laulaa yhdessä Kauko Röyhkän uusituin laulunsanoin: ”Niin, sä tiedäthän sen! Oulu on ruotsalainen!”

Lämmin kiitos Juha Ala-Mursulalle, joka mahdollisti Ope-TET:ini 2763 sähköpostin joukosta ja kaikille niille businessoululaisille, jotka antoivat minulle osan työajastansa ja tekivät kokemuksestani opettavaisen ja positiivisen elämyksen.

Tiina Fredriksson
Englannin ja ruotsin kielen lehtori, kansainvälisyysvastaava
Laanilan lukio

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s