MITÄ TEKISIT KLEMMARILLA?

Ennen kuin luet eteenpäin, mieti vartin ajan mahdollisimman monta käyttötarkoitusta paperiliittimelle ja kirjoita ne ylös.

Montako keksit? Tilastojen mukaan jos olet päiväkoti-ikäinen lapsi, keksit parisataa käyttötarkoitusta, ja mitä vanhempi olet, sitä lyhyempi on lista paperilla. Aikuiset keksivät keskimäärin 15, lukiolaiset noin 35. Hämmentävää. Mitä ihmettä tapahtuu matkalla lapsuudesta aikuisuuteen kun mahdollisuuksien horisontti kapenee noin kovasti? Pienet lapset eivät välttämättä ole ennen kuulleet paperiliittimestä eivätkä tiedä, miltä se näyttää. Näin ollen heidän aivonsa eivät ole lukkiutuneet vain muutamaan asialliseen vastausvaihtoehtoon vaan vastausten määrä on lähes loputon, vain aika tehtävänannossa tulee vastaan. Heitä ei myöskään hävetä ehdottaa jotain aivan järjettömiä ja päättömiä käyttötarkoituksia paperiliittimelle. Heitä ei ole vielä sensuroitu pilalle eivätkä he pelkää muiden reaktioita, jos he sanovat jotain kummallista. Siitäkö tässä on kyse?

Pilaako koulu lasten luovuuden? Rajoittaako se ajattelua ja opettaa etsimään juuri sitä ainoaa oikeaa vastausta, jota opettaja odottaa ja tekemään mekaanisia tehtäviä toivotulla tavalla? Koulun pitäisi opettaa enemmän oma-aloitteisuutta, luovuutta ja kekseliäisyyttä. Sillä, että osaa suorittaa jonkun toisen määräämät tehtävät ihan kivasti, ei tee paljoa monessakaan työtehtävässä edes nykyään saati sitten tulevaisuudessa.

Olin tammikuussa Seinäjoella yrittäjyyskasvatus-seminaarissa, jossa puhui muun muassa yrittäjä Taneli Tikka. Hänen mielestään hyvä koekysymys olisi seuraavanlainen:

1. Keksi ongelma. (90 % pisteistä)

2. Ratkaise se. (10 % pisteistä)

Saa käyttää muttei oo pakko. Ideahan tässä on tosi hyvä ja oivaltava. Koulunkin pitäisi enemmän kannustaa oppilaita oma-aloitteisesti miettimään, mikä on olennaista ja mikä maailmassa on pielessä eikä vain antaa valmiita kysymyksiä, joihin odotetaan yhtä tiettyä vastausta. Jos oppilaat oppisivat ajattelemaan näin, heillä olisi loistava pohja lähes mihin tahansa tulevaisuuden työtehtävään. Toki ihan suorittavissa ja mekaanisissa töissä ei välttämättä tällaista ajattelua vaadita, työt saattavat sujua ilmankin, mutta voi olla, että sen tyyppisiä työtehtäviä meillä on yhä vähemmän tulevaisuudessa. Ja joka tapauksessa, myös mekaanisissa työtehtävissä työn epäkohtien miettimisellä ja työn laadun parantamisella on merkitystä ja siitähän tässä on kyse. Mieti, mikä voisi olla toisin jotta asiat olisivat paremmin.

New York Timesin kolumnissa (Need a Job? Invent It. 30.3.2013) oltiin sitä mieltä, että amerikkalainen koulujärjestelmä on jäänyt ajastaan jälkeen ja mallia pitäisi ottaa (jälleen kerran) Suomesta. Kolumnisti Friedman kirjoitti, että Suomen koulujärjestelmä kasvattaa innovatiivisia ja luovia yksilöitä, eli juuri tuollaisia ongelmien keksijöitä ja ratkaisijoita. En kyllä menisi vannomaan, että näin vielä on. Mutta ehkä siihen suuntaan ollaan kuitenkin menossa.

Yrittäjyyskasvatuksessa on juuri tämä ideana: Kasvattaa oppilaista innovatiivisia, kekseliäitä, oma-aloitteisia ja vastuun itselleen ottavia nuuskijoita, jotka eivät tyydy annettuihin tehtäviin vaan miettivät, mitä itse voisi ja haluaisi ja pitäisi tehdä. Epäilijöille tiedoksi: en nyt ole suoranaisesti hurahtanut yrittäjyyskasvatukseen, mutta alkanut jotenkin sisäistää sen ajatuksia sitä mukaa kun olen yrittäjyyttä opettanut ja se on antanut minulle paljon ajattelemisen aihetta. Tottakai meidän pitää opettaa ja oppia koulussa myös tietoja, tietenkin. Sehän on pohja yleissivistykselle, tämähän on itsestään selvää. Mutta minusta tuntuu, että me voisimme yrittää opettaa ja oppia täällä myös enemmän tekemistä, luovuutta, heittäytymistä ja uusien mahdollisuuksien tutkimista valmiiden, toivottujen vastausten etsimisen sijaan.

Peppi Pitkätossu lähtee eräässä tarinassa nuuskimaan Annikan ja Tommin kanssa, eli etsimään mitä kaikkea maailmasta oikein löytyy ja miettimään, mitä kaikkea sillä kaikella löydetyllä oikein voisikaan tehdä, mitä ikinä se onkaan. Minusta mekin voisimme hiukan nuuskia.

Anna-Maija Heikkilä

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s