LUKIO-OPETUKSEN LAATUA MITTAAMASSA

STT:n tuore lukiotutkimus (Kaleva 8. 12. & 9.12.2012) osoitti, että lukioiden väliset erot ovat pieniä, mikä on kerrassaan hieno tulos! Sekä valtakunnan että maakuntien tasolla alueellinen tasavertaisuus näyttää toteutuvan.

Hyvä lähtökohta tutkimuksessa oli verrata opiskelijoiden yo-kirjoitusmenestystä ns. lähtötasoon eli peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon eikä asettaa lukiota järjestykseen pelkästään ylioppilaskokeiden keskiarvojen perusteella. Voidaanko lukiot kyseisen tutkimuksen perusteella asettaa paremmuusjärjestykseen, onkin sitten toinen juttu.

STT:n tutkimusasetelma herättää kysymyksen, kuvaavatko havaitut erot todella sitä, mitä haluttiin tutkia eli lukioiden opetuksen laadukkuutta(?) vai tulivatko lukioiden väliset erot lähinnä ns. virhelähteistä, joita olivat esimerkiksi peruskoulun päättöarvioinnin yhteismitattomuus ja lukion aloittaneiden keskeyttämisprosentti.

STT:n lukiovertailu ei huomioinut lukion keskeyttämistä, koska lähtötaso laskettiin keskiarvona lukiopaikkansa syksyllä 2009 vastaanottaneiden peruskoulun päättötodistuksista eli mukana oli myös ne, jotka keskeyttivät lukio-opintonsa. Tällainen laskentatapa parantaa sellaisten lukioiden sijoittumista, joissa keskeyttäneitä on suhteellisesti paljon muihin lukioihin verrattuna, koska oletettavasti keskeyttäneillä on keskimääräistä matalampi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon jo pelkästään tämä seikka nostaa joidenkin lukioiden sijoittumista tutkimuksessa. Eniten tästä laskentatavasta häviävät ne lukiot, joihin on korkea keskiarvoraja, koska tällöin myös keskeyttäneitä on vähän.

Lähtötason mittaamisessa peruskoulumenestyksen arvioinnin yhteismitattomuus eli kansallisen arviointikokeen puute aiheuttanee merkittävän virhelähteen tutkimustuloksiin. Lisäksi yo-kirjoituskoemenestyksen osalta kaikkien kirjoitettujen aineiden keskiarvo olisi vertailukelpoisempi peruskoulumenestyksen kanssa kuin tässä tutkimuksessa käytetty pakollisten aineiden keskiarvo, mikä painottuu kieliin ja matematiikkaan. Taito- ja taideaineet jäävät lukiomenestyksen arvioinnin ulkopuolelle kokonaan.

Lisäksi etenkin pienten lukioiden sijoittumiseen vaikuttaa sattuma, kun tutkimuskohteena on yksi vuosiluokka. Luotettavampien tulosten saamiseksi tarvittaisiin aineistoa useilta vuosiluokilta. STT:n tutkimuksella on periaatteessa hieno tarkoitus, mutta tulokset ovat vaikeasti tulkittavissa. Onko tällöin mielekästä esittää tuloksia paremmuusjärjestyksessä?

Uusi lukiovertailu on herättänyt keskustelua mediassa ja koulumme sisällä. Ja tämä on pelkästään hyvä asia! On tarpeellista, että pysähdymme välillä miettimään, miten voimme parhaiten tukea opiskelijoitamme asettamaan ja saavuttamaan heille sopivia tavoitteita. Tässä työssä välitön ja avoin vuorovaikutus on keskeistä.

Veikko Ervasti totesi Kalevan mielipideosaston kirjoituksessaan 15.12., että todelliseen lukiomittariin kuuluu myös mm. sijoittuminen jatko-opintoihin ja koulun työilmapiiri. Olen tästä täysin samaa mieltä. Ylioppilaskokeen pakollisissa aineissa menestymisen ohella on tärkeää, että opiskelija viihtyy koulussa ja oppii monipuolisia työelämän ja ylipäätään elämän valmiuksia – niitäkin, jotka eivät ole keskiarvoin mitattavissa.

Kirsi Valta-Hulkkonen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s