Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2012

JOULUINEN TERVEHDYS

”Joulu saapuu portin luo, kolkuttaa ja pyytää: Laske lapsi, sisään mun, täällä kylmä hyytää. Taakkani mun raskas on, onhan joka talohon lahjat oivat mulla, saanhan luokses tulla? Oi saapuos, joulumme, oi!”

Tänään, vuoden pimeimpänä päivänä, alkaa opiskelijoiden ja opettajien joululoma. Syksyn 88 koulupäivää on hurahtanut nopeasti, vaikka niiden joukkoon on mahtunut myös hitaan harmaita ajanjaksoja.

Koulun elämässä on syksy toisensa perään paljon samanlaista, tuttua ja turvallista. Koko ajan tapahtuu kuitenkin pientä muutosta ja kehitystä. Uusia asioita, joista jotkut ovat ainutkertaisia ja jotkut hioutuvat hiljalleen osaksi koulun toimintakulttuuria. Täältä koulumme nettisivuilta saat pienen kurkistuksen, mitä kaikkea on tapahtunut.

Lämmin kiitos teille, opiskelijat, kun olette opiskelleet ahkerasti ja ideoineet koulumme kehittämistä. Lämmin kiitos teille, huoltajat, kun olette ponnistelleet kanssamme nuortenne tukemisessa kasvun ja oppimisen tiellä. Lämmin kiitos teille, yhteistyökumppanit, kun olette mahdollistaneet arjen sujumisen, juhlien järjestelyt ja uusien toimintamahdollisuuksien löytämisen. Lämmin kiitos teille, opettajat, kun olette jälleen laittaneet itsenne ja asiantuntemuksenne likoon hyvien oppimistulosten ja hyvinvoivan työyhteisön eteen.

Viime yönä kokoonnuimme perinteiseen jouluiseen juhlaamme Oulujoen kirkossa. Joulumusiikki, yhdessä lauletut joululaulut ja joulukuvaelma toivat joulumielen monelle meistä. Oli ilo nähdä myös teitä vanhempia ja entisiä opiskelijoitamme yhteisessä hetkessämme.

Toivon joulun iloa ja valoa jokaiseen kotiin! Joulusta alkaa kulkumme kohti valoa, kevättä.

”Saavun riemusanomin, kynttilöin ja kuusin, rauhan joka kotiin tuon, ystävyydet uusin. Missä köyhä värjöttää, hänkään nyt ei unhoon jää, yössä itkevälle päivä koittaa jälleen. Oi saapuos, joulumme, oi!”

Timo Kärkkäinen
rehtori

Mainokset

LUKIO-OPETUKSEN LAATUA MITTAAMASSA

STT:n tuore lukiotutkimus (Kaleva 8. 12. & 9.12.2012) osoitti, että lukioiden väliset erot ovat pieniä, mikä on kerrassaan hieno tulos! Sekä valtakunnan että maakuntien tasolla alueellinen tasavertaisuus näyttää toteutuvan.

Hyvä lähtökohta tutkimuksessa oli verrata opiskelijoiden yo-kirjoitusmenestystä ns. lähtötasoon eli peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon eikä asettaa lukiota järjestykseen pelkästään ylioppilaskokeiden keskiarvojen perusteella. Voidaanko lukiot kyseisen tutkimuksen perusteella asettaa paremmuusjärjestykseen, onkin sitten toinen juttu.

STT:n tutkimusasetelma herättää kysymyksen, kuvaavatko havaitut erot todella sitä, mitä haluttiin tutkia eli lukioiden opetuksen laadukkuutta(?) vai tulivatko lukioiden väliset erot lähinnä ns. virhelähteistä, joita olivat esimerkiksi peruskoulun päättöarvioinnin yhteismitattomuus ja lukion aloittaneiden keskeyttämisprosentti.

STT:n lukiovertailu ei huomioinut lukion keskeyttämistä, koska lähtötaso laskettiin keskiarvona lukiopaikkansa syksyllä 2009 vastaanottaneiden peruskoulun päättötodistuksista eli mukana oli myös ne, jotka keskeyttivät lukio-opintonsa. Tällainen laskentatapa parantaa sellaisten lukioiden sijoittumista, joissa keskeyttäneitä on suhteellisesti paljon muihin lukioihin verrattuna, koska oletettavasti keskeyttäneillä on keskimääräistä matalampi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon jo pelkästään tämä seikka nostaa joidenkin lukioiden sijoittumista tutkimuksessa. Eniten tästä laskentatavasta häviävät ne lukiot, joihin on korkea keskiarvoraja, koska tällöin myös keskeyttäneitä on vähän.

Lähtötason mittaamisessa peruskoulumenestyksen arvioinnin yhteismitattomuus eli kansallisen arviointikokeen puute aiheuttanee merkittävän virhelähteen tutkimustuloksiin. Lisäksi yo-kirjoituskoemenestyksen osalta kaikkien kirjoitettujen aineiden keskiarvo olisi vertailukelpoisempi peruskoulumenestyksen kanssa kuin tässä tutkimuksessa käytetty pakollisten aineiden keskiarvo, mikä painottuu kieliin ja matematiikkaan. Taito- ja taideaineet jäävät lukiomenestyksen arvioinnin ulkopuolelle kokonaan.

Lisäksi etenkin pienten lukioiden sijoittumiseen vaikuttaa sattuma, kun tutkimuskohteena on yksi vuosiluokka. Luotettavampien tulosten saamiseksi tarvittaisiin aineistoa useilta vuosiluokilta. STT:n tutkimuksella on periaatteessa hieno tarkoitus, mutta tulokset ovat vaikeasti tulkittavissa. Onko tällöin mielekästä esittää tuloksia paremmuusjärjestyksessä?

Uusi lukiovertailu on herättänyt keskustelua mediassa ja koulumme sisällä. Ja tämä on pelkästään hyvä asia! On tarpeellista, että pysähdymme välillä miettimään, miten voimme parhaiten tukea opiskelijoitamme asettamaan ja saavuttamaan heille sopivia tavoitteita. Tässä työssä välitön ja avoin vuorovaikutus on keskeistä.

Veikko Ervasti totesi Kalevan mielipideosaston kirjoituksessaan 15.12., että todelliseen lukiomittariin kuuluu myös mm. sijoittuminen jatko-opintoihin ja koulun työilmapiiri. Olen tästä täysin samaa mieltä. Ylioppilaskokeen pakollisissa aineissa menestymisen ohella on tärkeää, että opiskelija viihtyy koulussa ja oppii monipuolisia työelämän ja ylipäätään elämän valmiuksia – niitäkin, jotka eivät ole keskiarvoin mitattavissa.

Kirsi Valta-Hulkkonen

À Paris la vie est belle

Vietin juuri uskomattoman mahtavan viisi päivää Pariisissa yhdessä ranskanopiskelijoideni ja kollegani Hannan kanssa. Oli upeaa seurata kuinka kahdentoista toiselleen osaksi tuntemattoman nuoren joukko hitsautui pikkuhiljaa yhteen hiileen puhaltavaksi ryhmäksi. Ja tuo ryhmä uhkui intoa, iloa ja inspiraatiota. Se pursusi naurua, hymyjä ja tirskahduksia. Oli ihana katsella, kuinka he kokivat elämyksen toisensa jälkeen ja kuinka tunteellisilta nuo kokemukset heistä tuntuivat. Moni oppi itsestään ja ystävistään tuon reissun aikana paljon – kyseessä oli siis opintomatka erittäin monessa mielessä.

null

Minulle päällimmäisiksi muistoiksi jäivät pariisilaisten myyjien kanssa käymäni keskustelut – saimmepa ryhmän kanssa jopa yhden välipalaksi nautitun krepin ilmaiseksi, koska Latinalaiskorttelin kadunvarsikojun vanhempi myyjärouva piti minua niin rakastettavana keskustelukumppanina… Ihmisten ystävällisyys ja toisten huomioon ottaminen on juuri sitä ranskalaisuutta, jota aina Suomeen palatessani jään kaipaamaan. Se on pieniä eleitä, kiitoksia ja anteeksipyyntöjä. Se on sitä, kun kulkiessani matkalaukkukaravaanimme kärjessä pysähdyin antamaan tietä vastaantulevalle vanhalle rouvalle ja sain siitä kiitokseksi sydämellisen hymyn ja kiitoksen ”Merci, madame!”

null

Pariisi on todellakin kaupunki, jossa historia elää. Aina kääntyessäsi kadunkulmassa näet jotain näkemisen arvoista. Taide tulee vastaan kaikkialla, katusoittajien musiikki siivittää matkaasi metrossa ja rakennus toisensa perään muistuttaa vanhoista hyvistä ajoista. Tällä opintomatkallamme laitoimme paikat elämään sekä historian, kirjallisuuden että elokuvan puitteissa. Kiersimme paikkoja, joihin eri teokset sijoittuvat ja keskustelimme paikan päällä niiden tapahtumista. Seisoessaan St Étienne du Mont-kirkon portailla Panthéonin jykevässä varjossa todella saattoi kuvitella vanhana Peugeotin tulevan kaarteen takaa ja koppaavan kyytiinsä aikamatkalle menneisyyteen. Se, mille aikakaudelle itse kukainenkin olisi lähtenyt onkin sitten arvoitus. Joku olisi varmaan päätynyt Aurinkokuninkaan hoviin, toinen Hemingwayn kanssa ravintolaan ja kolmas Picasson ateljeehen. Elimme todeksi sen, ettei historia ole vain menneitä asioita vaan  vaikuttaa taustalla kaikkeen siihen, mitä on edessämme tässä ja nyt.

null

Pariisissa elämä todellakin on kaunista. Se on kaupunki, joka legendaarisen toimittajan Erkki Toivasen sanoin ottaa vierailijan avosylin vastaan kuin rakastajatar. Ja tämä ryhmämme osoitti todeksi sen, että myös sillä hapuilevalla kielitaidolla tuo kauneuden ja kulttuurin kaupunki ottaa sinut syleilyynsä. Sinun täytyy vain ottaa se ensimmäinen askel!

Marjo Haakana

P.S. Tarkempi matkapäiväkirjamme löytyy osoitteesta http://laanilanlukioaparis2012.wordpress.com