Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2012

VÄLITILINPÄÄTÖS

Nukun pitkään, hengailen kavereiden kanssa, menen töihin/mummolaan/kylpylään, luen, katson elokuvia tai lennän etelän aurinkoon. Siinäpä suunnitelmia ensi viikolla koettavalle syksyn ensimmäiselle lomaviikolle.

Nyt on aika tehdä pientä tilinpäätöstä menneistä syksyn kouluviikoista. Takana on pitkä ja raskaskin rupeama uuteen kouluun tutustumista, uusien kaverisuhteiden luomista ja uudenlaisen opiskelukulttuurin oppimista.

Osalla on alkanut keskimmäinen vuosi lukio-opintojen parissa. On tuttua ja turvallista koulun käyntiä, mutta edessä häämöttää jo tuntemattomuus. Tuntemattomuutta myös kouluelämän ulkopuolella, sillä edessähän on täysi-ikäisyys, ja sen tuomat oikeudet ja velvollisuudet.

Abeilla on ollut työntäyteiset viikot kirjoitusten ja meneillään olleiden kurssien kanssa. Miten saan ajan riittämään? Miten onnistun tässä kaikessa, että en menetä mitään tulevaisuuden jatko-opintojen suhteen?

Mitä maailmalla on tänä syksynä tapahtunut? On puhuttu taloustaantumasta, lomautuksista, Kreikan ja muiden Etelä-Euroopan maiden rahaongelmista, Syyrian tilanteesta jne. Kaikki nämä ovat olleet negatiivissävytteisiä, ja joihin ei yksittäinen henkilö tunnu oikein voivan mitenkään vaikuttaa.

Mutta olemme voineet myös iloitakin, kuten esimerkiksi uudesta tanssista Gangnam Stylen tahtiin, huimasta laskuvarjohypystä yli 39 km:n korkeudelta, Toppilan siilojen sinnikkyydestä…

Ensi viikolla voimme hetkeksi unohtaa tutkielmat, sanakokeet, laskut ja kaiken opiskeluun liittyvän. Mutta on yksi asia, minkä oppimista ja hienosäätöä emme toivottavasti koskaan unohda eli vuorovaikutustaitojen hankkiminen. Kuinka kohtaan toisen ihmisen? Mitä teen ja miten käyttäydyn, että kohtaamisen jälkeen kaikilla on hyvä olla? Tai miten voin jopa edesauttaa mielihyvän lisääntymisessä? Näitä sosiaalisia taitoja me tarvitsemme kaikki joka ikinen päivä.

Hyvien vuorovaikutustaitojen oppimista emme unohda ensi viikolla emmekä myöhemminkään, sillä niillä petaamme omaa ja toisten hyvinvointia tulevaisuudessa.

Rentouttavaa ja virkistävää lomaa teille kaikille!

Jaana Kuikka

Mainokset

ELÄMÄN SUURIA VALINTOJA

Seitsemännellä luokalla jouduin ensimmäisen kerran elämässäni pohtimaan, mistä voisi olla hyötyä tulevaisuudessa, kun sain valita kuusi tuntia valinnaisaineita kahdeksannelle ja yhdeksännelle. Ykkösen piirtäminen ensisijaisen valintani kohdalle oli hyvin helppoa. Halusin ehdottomasti opiskella yhtä maailman kauneimmista kielistä – ranskaa. Suureksi surukseni opinto-ohjaajamme kuitenkin ilmoitti, että ranskan ryhmää ei perusteta, koska ranskan valinneita ei ollut tarpeeksi. No, ranskan varalle valitsemani saksa oli vähintään yhtä hyvä vaihtoehto, enkä malttanut odottaa, että saisin seuraavana syksynä opetella jälleen uutta vierasta kieltä.

Opetushallituksen mukaan kieltenopiskelu Suomessa on yksipuolistunut, ja vapaaehtoisia kielivalintoja tehdään aiempaa vähemmän. Vaikka kukaan ei voi kiistää englannin osaamisen merkitystä nykymaailmassa, toteavat tutkimukseen osallistuneet kieltenopettajat, että muiden vieraiden kielten osaamisen kirjo on kaventunut kymmenessä vuodessa liikaa. Siksi yritämme korostaa lukiossamme, miten tärkeää olisi tarttua tilaisuuteen ja opiskella ranskaa tai saksaa niin sanottuna ylimääräisenä kielenä.

Mikä voisi olla opettajasta ilahduttavampaa kuin huomata, että nuori on oivaltanut, että mitä useampia kieliä ihminen osaa, sitä avarampi on hänen maailmansa. Eikä haittaa ole siitäkään, että pohtii, mikä kieli tukee omaa tulevaa koulutusta ja työelämään sijoittumista. (Opettaja 38/2012)

Vuosien saatossa olen ajatellut, mikä onni oli, että kahdeksannen luokan saksan ryhmä tuolloisessa koulussani perustettiin, sillä kieliopintojen edistyessä mielessäni alkoi yhä vahvemmin kyteä ajatus siitä, että saksan kieli voisi tulevaisuudessa tuoda leivän pöytääni. Lopullisen kipinän sain kielikurssista, jonne pääsin lukion ykkösen jälkeen. Uusia haasteita pelkäämättömästä luonteestani huolimatta oli mahanpohjani kesäkuisena lähtöaamuna perhosia täynnä ja mietin, selviänkö varmasti vähäisellä kielitaidollani kohdekielisessä ympäristössä.

Mikä riemu olikaan huomata, että peruskielitaidon avulla sai ensimmäisestä päivästä lähtien solmittua uusia ystävyyssuhteita paikallisten nuorten kanssa. Tunnustettakoon, että olin myös hyvin onnekas, kun sain isäntäperheekseni perheen, jonka 4- ja 2-vuotiaita lapsia ei tuntunut häiritsevän lainkaan, että die Finnin teki välillä samoja perfektin apuverbivirheitä kuin he itse. Viesti kuitenkin välittyi, ja rohkeus puhumiseen kasvoi. Niinpä päätin hakea kirjoitusten jälkeen Oulun yliopistoon germaanista ja pohjoismaista filologiaa opiskelemaan.

Kahdeksan vuotta eri kouluasteilla työskenneltyäni toi haikara meille pienen pojanvintiön. Tunsin välillä huonoa omaatuntoa, että suurimman osan vuorokaudesta tein töitä ja pikku miestämme hoitivat tarhantädit. Siksi aloin viime keväänä kypsytellä ajatusta vuorotteluvapaasta, jotta saisin olla aamusta iltaan osa elämäni tärkeimmän ihmisen arkea. Jokaisesta päivästä – myös kiukun tullessa uhmaikäisen luo pyytämättä kylään – olen nauttinut ja voinut ajatella, että tein oikean päätöksen, kun valitsin kotiäitiyden työn sijaan muutamaksi kuukaudeksi tästä lukuvuodesta.

Millaisia valintoja sinä olet tehnyt tälle lukuvuodelle?

Nina Salmela

SATA MUMMOA

Yksinäisyys koskettaa jossain muodossa noin 300 000 yli 65-vuotiasta suomalaista. Vaikka kaikki seniorit eivät yksinäisen kriteerejä täytäkään, ikäihmisen päivät kuluvat usein itsekseen. Kukaan ei soita eikä käy kylässä. Moni seniori odottaa erityisesti lasten ja lastenlasten yhteydenottoa.

Ikäihmisten yksinäisyyden helpottamiseksi jokainen voi tehdä jotain, ja aloittaa voi omasta lähipiiristä. Haastankin nyt Laanilan lukion opiskelijat, opettajat ja muun henkilökunnan soittamaan mummolleen tai muulle läheiselle seniorille.

Osoitan haasteen ensimmäisenä Ville Tapolalle, Rasmus Karjalaiselle, Noora Tala-Kopperoiselle ja Timo Kärkkäiselle. Rohkaisen jokaista nyt haastettua tarttumaan puhelimeen jo tänään ja soiton jälkeen haastamaan edelleen kolme muuta laanilalaista Rakkauden Laanilan välityksellä. Näin voimme seurata kampanjan etenemistä Facebookissa. Jos saamme soitettua vähintään 100 mummolle 15.11. mennessä, Laanilan lukio ja ODL Vapaaehtoistoiminta tarjoavat pienet yllätykset koko koululle.

Kiitokset Timo Kärkkäiselle mahdollisuudesta kirjoittaa Laanilan lukion blogiin.

Minna Ruokangas
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
ODL Vapaaehtoistoiminta

ODL Vapaaehtoistoiminta pyrkii edistämään välittämistä sekä antaa tukea sitä tarvitseville ja tarjoaa kanavan hyvän tekemiselle. ODL vapaaehtoiset toimivat mm. jutteluseurana, lasten harrastustoiminnan vetäjinä, päiväkotikummeina, Unicefin lipaskerääjinä ja penkkiurheilu – ja kulttuurikavereina. Lisäksi osa vapaaehtoisista ilahduttaa vanhuksia ja lapsipotilaita musiikki- tai tanssiesityksillään. Vapaaehtoisille on tarjolla sekä keikkatyötä että pidempiaikaista toimintaa. Katso lisää http://www.odl.fi/sivu/fi/vapaaehtoistoiminta/

Laanilan lukion opiskelijoille tarjolla oleva vapaaehtoistoiminnan kurssi on järjestetty yhteistyössä Laanilan lukion, Oulun Diakoniaopiston, VARES-keskuksen (Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus) ja ODL Vapaaehtoistoiminnan kanssa. Lisätietoja kurssista Noora Tala-Kopperoiselta.